lauantai 29. marraskuuta 2014

Mikä on kun ei mikään kiinnosta?

Eilen löysin hiiren eteisestäni. Ihmettelin ihme rapinaa pitkän aikaa iltasella, kun kudoin olkkarissa. Kävin eteisessä monesti katsomassa. Sitten viimoisella kerralla kurkistin pähkinäsankoon ja sieltähän kurkisti pullea pikku hiiri. Hyi helvetti sentään!!!!!  Minun tek pahaa nostaa lintujenruokasanko ulos terassille, kun hiiri oli siellä. Sitten tyrkin sankoa harjalla eteenpäin ja lopulta kaadoin sangon ja hiiri lähti juoksemaan naapuriin päin. Kyllä mua öllötti sen jälkeen ja olin järkyttynyt koko loppuillan! Onneksi Mies tuli hetken perästä kylään ja sain häneltä monta halausta <3 En kyllä kyennyt unohtamaan kyseistä hiiriepisodia koko iltana ja valvoin yöllä kolmeen saakka, kun Mies oli lähtenyt kotiin. En tahtonut uskaltaa alkaa nukkua lainkaan.
Miten on mahdollista, että hiiri pääsee sisälle rivitaloon????? Olen asunut tässä asunnossa 18 vuotta ja tämä oli ensimmäinen hiiri ja toivottavasti myös viimeinen!

Olen nyt koko tämän päivän yrittänyt poistaa eilistä kohtausta mielestäni, mutta koko ajan se kummittelee mielessäni ja näen hiiriä joka pimeässä nurkassa.

Minnuu ei kiinnosta niin kutominen tahi lukeminen, en ole kyennyt lukemaan tiistain jälkeen mitään. Olen ollut liika uupunut moiseen tai sitten liika kyllästynyt kirjoihin. Kudoin kylläkin tuossa jokin aika sitten pikkusukkiin kantapäät, mutta siihenpä se sitten jäikin. En tiiä, mikä minnuu oikein kypsyttää.

perjantai 28. marraskuuta 2014

Minnuu jouluttaa

Sain tänään kantaa postilaatikosta peräti seitsemän(7) pakettia, että miun postilaatikko oikein pullisteli aamusta liitoksistaan. Olipas ihanaa käydä laatikolla tänään. Siellä oli muutama bookcrossing-kirja, huutonetin paketteja ja cdon.comista mappikalenteri jo ensi vuodelle. Oli ihan kuin ois joulu jo alkanut, kun availin paketteja :)
Sitten olen tehnyt bc-sivustolla olevan arvonnan osallistujille pieniä pehmeitä paketteja. Vielä uupuu yhden immeisen osoite, että saisin käydä sitten maanantaina postittamassa pussillisen puketteja matkalleen.
Kuuntelen tässä samalla spotifystä jouluista pianomusiikki-levyä ja minnuu jouluttaa jo niin hirvittävän paljon, vaikken ole koristellut kotiani mitenkään erikoisesti, niin kyllä mulla jouluvaloja on pihassa yhdet kirkkaat ja sisällä muutamat valot luomassa tunnelmaa.
Ei kait tässä muuta kuin odottaan iltaa, mitä se tuokaan tullessaan :D

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Anuliinin paha päivä

Olin yöllä hereillä jotain kahdesta viiteen ja virkkasin, mitä virkkasin. Enpäs kerro mitä. No, mutta kuitenkin, työt on nyt tehty, eikä virkattavaa ole ja mie niin kun pääsin siihen vauhtiin.
Nukuin sitten viidestä kahdeksaan ja laitoin mielenterveystoimiston omahoitajalle peruntaviestin, että en jaksa lähteä juttelemaan. Viesti meni perille ja sain paluuviestin. Olen ihmetellyt, että missä viipyy uusittujen reseptien potilastietolomake, ei ole vaan posti tuonut sellaista minulle.
Nukuin sitten taas yhdeksästä puoli yhteentoista, lämmäytin ruokaa ja söin mutrusuuna. Sit aloin kutoa pientä sukkaa ja kun aloitin toista, niin lanka ei tahtonut piisata silmukoiden tekoon, sitten kutoessa tippui yksi silmukka ja vetäsin työn purkuun, kun niin suunnattomasti otti päähän!
Kävin pikaseltaan siwassa ostamassa vähän syötävää ja kahvivermeitä, kun olivat niin loppumaisillaan, niin eiköhän kaupassa ollut nainen, jota en voi tykätä silmissäni, sellainen puolituttu hienorouva. Minnuu alkoi rasittammaan kahtakauheemmin, kun olin ajatellut, että ostan nyt joulukortteja siwakäynnillä, niin eikö tää akka ollut justaan siinä korttihyllyjen edessä koko sen ajan, kun olin kaupassa. Että minnuu potuttaa!!!!!! Ei sitten tullut ostettua kortteja.
Kahvia sentään sain nassuun ja karjalanpiirakoita ja maistoinpas piparitaikinaakin, kun ostin jo taikinat valmiiksi, saa nähä, tuleeko niistäkään koskaan pipareita. Join justaan toisen muumimukillisen suhvetta ja tahtoo vain väsyttää vieläkin, pitäs mennä päikkäreille, jos olotila siitä suttaantuisi.

tiistai 25. marraskuuta 2014

Leena Lehtolainen: Rautakolmio ÄÄNIKIRJA

Kirjastosta eilen maanantaina lainattu äänikirja, 9 cd:tä, kesto noin 11 tuntia 6 minuuttia.
Tammen äänikirja, 2013. Lukijana Krista Putkonen.

Takakansiteksti:
Sunnuntaikalastaja kohtaa karmean näyn Haraholmin saaren rannassa, kun hän löytää kaksi muoviin käärittyä ruumista. Inkoon saaristossa kesää viettävän jääkiekkoperheen salaisuudet alkavat paljastua.
Maria Kallion epätyypillisten rikosten solu saa tutkittavakseen kaksoishenkirikoksen. Naispuolinen uhri on entinen malli ja kiivas ruotsin kielen puolustaja Saila Lind, jolla on runsaasti vihollisia. Mutta mikä on hänen yhteytensä entiseen vankilakundiin?
ÄÄNIKIRJA SISÄLTÄÄ EKSTRAMATERIAALIA!
Dekkarin lisäksi saamme kuulla Leena lehtolaisen kirjoittaman artikkelin "Kuka on Maria Kallio?".

Omat tunnelmat:
Olihan tämä jännittävää kuunneltavaa, kun samalla kudoin ja virkkasin. Tykkäsin kyllä dekkarista, sillä vähemmän olen tutustunut näihin Maria Kallio-dekkareihin, joitakin on tullut luettua, mutta ei läheskään kaikkia. Nopsaan meni kaksi päivää kuunnellessa. Ei mitään huonoa sanottavaa tästä, tykkäsin ja jännitys säilyi ihan loppuun saakka :)

torstai 20. marraskuuta 2014

Tämän päivän menetys

Kivasti sujunut kirpparireissu sai kotiin päästyäni ikävän lopun. Huomasin, että autosta oli tippunut kyläreissulle yksi pölykapseli. Kuulin mennessä yhdessä risteyksessä ihme kolinaa ja luulin, että se oli kivi. No, kotiin tultuani lähdin kiireen vilkkaa kyseiseen risteykseen etsimään kadonnutta pölykapselia, mutta eihän siellä mitään näkynyt :( Piti sitten soittaa isäpuolelle, että jäikö hällä varastoon ylimääräistä pölykapselia, kun vaihtoi talvirenkaat autooni ja olihan hällä sellainen. No, menen viikonloppuna varmaan käymään porukoilla ja asia korjaantuu. Oli vielä niin, että edessä oli samanmoiset ja takana hiukan erilaiset kaksi pölykapselia. Nyt sitten tulee kolme samanlaista ja yksi on erilainen, mutta mitäs tuosta, kunhan vaan saa pölykapselin kadonneen tilalle. On sekin ihan vain kosmeettinen haitta, kun sitä ei nyt ole.
Viihdytin itseäni sitten kyläreissun jälkeen kirpparilta ostetulla Nalle Puhin juhlakirjalla, luin sen kirjan loppuun yhdeltä istumalta, 95 sivua ihanaa Puhin tarinaa. Mii laikii a lot!!!!!Ostin mä muutakin kirpparilta, vihdoinkin sain ostettua neljän päkin Pekka Töpöhännän seikkailuja, jo viimeksi katsoin kyseistä kirjakokoelmaa Sillä silmällä, mutta ei ollut rahaa niin paljoa. Onneksi sitä ei ollut kukaan ostanut ja nyt se tuli sitten minulle ja minulle kyseinen, neljän kirjan sarja jääkin :) Sitten löysin neljä romskua, Catherine Cooksonia, Marilyn Sachsia, Jane Greeniä ja Sue Harrisonia. Siinähän sitä taas hyllyyn täytettä ja kaikki kirjat maksoi sen 20 euroa, eli aika halpaa mun ostamina :) Kyllä vähän täytyy olla iloinenkin tästä päivästä :)
Mutta sitten menetettyihin, sain cdon.comista sähköpostia, että jokin aika sitten ostamani ja saatu Metsolat megaboxin toinen dvd ois viallinen ja he lupasivat laitettaa viestiä, että kuinka saisivat minulle sitten uuden tilalle. Itse en ole vielä katsonut kyseisen boxin levyjä vielä lainkaan, että missä kunnossa ovat, ohan siinä katsottavaa, reilut 30 tuntia!

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Tämän päivän saldona

Sain tänään peräti kolme kirjaa, yhtään ei lähtenyt tästä kämpästä ulos, mitä nyt yksi kirjekuorinen, mutta sekään ei sisältänyt tarinakirjaa. Saldona on myös yksi kyläreissu aamusta, kun piti hakea se kirjapaketti postista ja sitten kävin myös siwassa tekemässä pienet ostokset, meni vain 15 euroa, mut ajatella, että sehän on mummon markoissa 90mk! Kauhee summa sekin, kun markka-aikaan pääsi kauppareissulla satasella ja sekin tuntui siihen aikaan isolta rahalta, nyt 20 eurolla ei paljoa ostella.
Tämän päivän saldona on myös liikaa herkkuja, mutta mitään pahoinvointia ei onneksi tullut, meni kreemimunkkia ja omenapiirasia, sellaisia pienen kämmenen kokoisia. Bläh, musta ei saa hoikkaa tekemälläkään näillä herkuilla. Mä taidan olla jo luovuttanut koko projektin suhteen. Hyvä, kun kroppani saan taas kolmen antibioottikuurin ja hormonikuurin jälkeen oikeelle tolalle. Kuurit ovat jo onneksi loppuneet, mutta välistä jo tuntui, että ei tästä elämästä tule yhtään mitään, että joudun hyppäämäämään sairaalalla joka käänteessä. Nyt on Toivon mukaan sairaalapaussia aina kevääseen saakka, jos nyt kroppani suostuu kanssani yhteistyöhön siihen saakka.
Eipä mulla muuta.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Enteilyni Englannin Katesta ja hänen tulevasta vauvastaan

Lueskelinpa justaan ilta-sanomista Englannin Catherinesta ja katsoin kuvat hänestä ja sanonpa nyt tänään lauantaina 15.11.2014 kello 7:33, että Kate tulee saamaan toisen pojan.
Siis tämä on vain Minun oma analysointini lehdestä katsomista kuvista. Katsotaan, kuinka hyvin pitää arvioni sitten paikaansa, kun Katen ja Williamin toinen vauva syntyy :) Siihen saakka saapi jänskättää :)

Jään kuuntelemaan spotifystä panhuilu-joululevyä :)

tiistai 11. marraskuuta 2014

Cecelia Ahern: Suoraan sydämestä

Olen saanut kirjan jo yli kolme vuotta sitten ja nyt vasta eilen iltasella sain kirjan luettua loppuun. Kirja on pokkari, 491 sivua, Gummerus Jyväskylä 2010, suomentanut Terhi Leskinen.

Takakansiteksti:
Ihana aikuisten satu Dublinin yksinäisistä sydämistä.
Dublinin kaduilla kuljeksii kaksi levotonta sielua. Toinen heistä on amerikkalainen professori Justin Hitchcock, joka on kaupungissa luennoimassa taiteesta. Hurmatakseen viehättävän lääkärin avioerosta toipuva Justin kohtaa pelkonsa ja suostuu verenluovuttajaksi. Hyvällä teolla on kauaskantoisemmat seuraukset kuin Justin arvaakaan.
Myös Joyce Conway on rauhaton. Hän on toipumassa raskaasta menetyksestä, kun oudot unet ja sattumukset keskeyttävät surutyön. Miten Joyce tietää yhtäkkiä kaiken arkkitehtuurista ja puhuu vierasta kieltä? Jokin vetää Joycea Lontooseen magneetin lailla. vaistonsa ohjaamana hän kuljeskelee suurkaupungin katuja ristiin rastiin, kunnes saa Kuninkaallisen oopperan katsomossa Justinin kiikariinsa. Lyövätkö kahden yksinäisen sydämet pian samaan tahtiin?
Suoraan sydämestä on taianomainen ja elämänmyönteinen tarina muistoista, menetyksestä ja uusista mahdollisuuksista.

Omat tunnelmat:
Tämä oli Lue 30 sivua kaunokirjallisuutta päivässä-lukuhaasteen eka luettu kirja, jonka lukemisessa meni 10 päivää, kun lukemisen aloitin 1.11. jolloin lukuhaastekin alkoi. Eilen illalla siis sain luettua loppuun. Tämä oli niin taattua Aherina, että sai jännätä ihan kirjan loppumetreille, kuinka tulee käymään kenellekin. Jännittävän hauskan metkaa luettavaa :) Ihan kyllä tykkäsin, kuten muistakin Ahernin kirjoista :) Tästä jäi ihan hyvä mieli lukemisen jälkeen mielenpinnalle :)

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Löytyykö keneltäkään??????????

Olisin kiinnostunut ostamaan Jan Jalutsin Tarinoita matkasellistä ykkösen ja kakkososan, jos jollakin oisi vaan myytävänä?????? Laita kommenttia, jos satut omistamaan ylimääräisenä kyseistä kirjaa :) Lämmin isänpäiväillan kiitos :)

perjantai 7. marraskuuta 2014

82 kertaa kiitos!!!!!

Eilen oli blogissani kävijöitä 82, joten kiitos teille jokaiselle!
Olen jotakuinkin päässyt yli jo surusta, jota eilen neuvola-ajan jälkeen tunsin. Yön aikana ol satanut lunta, mutta postia ei tullut mitään, joten tyhjän ajatuksen kera tässä juon kahvia. Todella hupaisat fiilikset näin aamulla, että kirjoituskin on ihan sekavaa, mutta mitäs sen väliä. Jatkan matkaa facebookkiin tämän kahvimukin keralla. Heippa ja KIIITOS!!!!!!

torstai 6. marraskuuta 2014

Olen surullinen

Nyt on päivän ja varmaan loppuviikonkin menot menty. On siis aikaa olla surullinen.........

Mua jänskättää ihan hirvittävästi

Mulla on tänään lekuriaika ja ensinnäkin mua jänskättää lähtee liikenteeseen, toisekseen mua jänskättää ajaa sairaalalle, että löytyykö sieltä hyvin parkkipaikka autolle, kolmanneksi mua jänskättää koko lekurin vastaanotto, että mitä siellä tuleekaan tapahtumaan ja sit neljänneksi mua jänskättää lähtee liikkeelle kotiopäin sairaalalta. Eli summasummaarum, mulla on ihan hitsin jännää tiedossa. Kääks, sanon minä ja rukoilen ja pyydän apua ihan kaikilta, että tämän päivän reissu menisi hyvin ja sairaalan reissu ois nopsaan ohitte ja pääsisin turvallisesti takaisin kotiin, olla möllötteleen <3

tiistai 4. marraskuuta 2014

Mieli latistui

Tulin hetki sitten postilaatikkoreissulta ja tuli taas yksi kirjapaketti. Jostain kumman syystä, kun pääsin takas sisälle, mielialani latistui ihan maanrajalukemiin, vaikka paketista ilmaantui sellainen kirja, jota en ole vielä lukenut, eli lisää täytettä jo täysinäisiin kirjahyllyihini. Jostahin kumman syystä siis mieliala latistui. Piti oikein ottaa kupponen, niiskuneitimukiin, kahvia ja tulla pian koneelle, että mieliala vähän nousisi.
Ei mulla muuta.