torstai 31. heinäkuuta 2014

Kiitos 18600 kertaa

Noin paljon on ollut kävijöitä tässä blogissani, että aika huikee määrä jo. Kiitos vain kaikille kävijöille :) Ei mulla muuta :) hih hih...

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Joanne Harris: Pieni suklaapuoti

Joo, huomaan, että kuvassa on huutonetin merkki, vaan en nyt jaksa välttää moisesta.
Pokkariversio, 413 sivua, neljäs painos Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2001, suomentanut Arja Gothoni.

Takakansiteksti:
Sydämiä, konvehteja, Venuksen nännejä, tryffeleitä, suklaasimpukoita, sokeroituja orvokkeja. Ne hohtavat tummina kuin vedenalainen aarre, kuin Aladdinin luolan makeat kalleudet...

Vianne Rocher on asettunut tyttärensä kanssa pieneen ranskalaiseen Lansquenetin kylään ja perustanut suloisen suklaapuodin aukiolle kirkkoa vastapäätä. Käsintehdyt makeiset ja maailma nähneen naisen elämänilo saavat monet purkamaan sydäntään mieluummin kaakaokupin ääressä kuin kalseassa kirkossa. Mutta pääsiäisen pakanallinen suklaafestivaali on kylän papille sentään liikaa! paastoava kirkonmies päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä.

Omat tunnelmat kirjasta:
Tätä lukiessa olisi tehnyt mieleni mussuttaa suklaata koko ajan. Yhtä makea, kuin leffakin, jota on tullut katsottua useastikin. Ihana tarina, ei siinä mitään.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Mua jänskättää

Tänään on taas lähdettävä liikenteeseen ja suuntana on mielenterveystoimisto ja psykologin testit jatkuvat taasen ja mulla on nyt jo jänskätys päällä, vaikka on vielä reilu tunti odotettavana, että pääsen lähtemään sinne. Alkukesästä pystyin käydä testauksissa vain muutaman kerran tuon selkäkivun takia. o, nyt se kipu on sitten vasemmassa jalassa. Kävin mä äsken postilaatikkolenkillä ja äkkiä oli tultava pihaan huilaamaan kintun kera. On se onneksi jo hiukan parempaan suuntaan menossa, eli pystyy hiukan paremmin jo käveleen, mutta ei pitkää matkaa kuitenkaan, eli sauvakävelylenkit on vielä poissa kuvioista :( Voi kun syksyn tullen pääsisi jo lenkkeilemään.

Taisi muuten löytyä syy siihen painon junnaamiseen, nimittäin nämä naishormoonijutskat, eli juu, näitä päiviä elellään nyt sitten ja ei kannata puntaria vainota, sillä tiedän, että paino pysyy nyt samana. Mutta siitäkin huolimatta mie nutraan tämän viikon ja sitten alan syömään ihan oikeaa ruokaa, pudotkoon sitten paino, tahi ei, mie en ennää enempää ostele jauhejuomia, alkaa tuleen jo korvista ulos moinen juttu.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Miksi paino junnaa?

Olen nyt viikon ollut dieetillä ja paino viskellyt -1kg:sta +-0kg, eli on ensin tippunut ja sitten taas lähtölukemissa. Miksi tämä näin menee ja minä odotin selvää pudotusta jo ekan viikon aikana. Paska homma ja mä menin ja ahmin het kolme ateriankorvauspatukka kerralla ja nyt on sit huono olo :( 
Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. No, onneksi lisää kiloja ole tullut, vaan on pysynyt samana.

Toinen ikävä juttu on se, että miksi mä näen edelleenkin unta "Teposta", se vaan kummittelee koulu-unissani viimekin yönä ja ihan kahteen otteeseen. Oi miksi, miksi???? Haluisin nähdä unta omasta kullasta, vaan ei niin ei.

torstai 24. heinäkuuta 2014

Mulla on kamala ruokahimo

Mä Niin paljon haluisin syödä jotain, mussuttaa kaikkia kiellettyjä herkkuja, tekee mieli suolakurkkuja, pullaa, hilloa, jäätelöä ja sitten RUOKAA, perunaa ja kastiketta!!!!!! Oi että, kun sais syödä napansa kutturalleen. Miten mä jaksan tätä diettiä, kun nyt on jo ruokahimo, vaikka on vasta toinen nutrauspäivä iltapuolelle kääntynyt. Ei mulla kyllä nälkä ole yhtään, mutta himo, kuin himo, niin se on niin raju ja veis kyllä mukanaan. MUTTA mä kiellän itseltäni koskemasta mihinkään ruokaan. Tänään laitoin hyvät ruisleivät jääkaapista pakkaseen, ettei mene huonoksi, kun en syö niitä. Voih, nyt mun tekee mieli ruisleipää ja siihen päälle paksulti VOITA!!!! Slurps!!!!!
Täällä mä nyt kamppailen näitten ruokahimojen kanssa.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Ensimmäinen nutrauspäivä illassa

No niin, nyt on juotu viisi pussillista suklaajauhejuomaa nimeltään Nutrilett ja aina jauhejuoman päälle ole juonut ison mukillisen vettä. Söin tänään purkillisen rahkaa ja join päiväkahvin, muuten on mennyt ihan näillä pussijuomilla ja tosiaan vedellä. Näillä sitten pitäs jaksaa se viisi päivää vielä, nyt näin alkuunsa ainakin. Tuossa ennen viimoista pussijuomaa oli hiukan nälän tunnetta, mutta enpä antanut sille valtaa. Ostin mä porkkanoita tänään myös, mutta eipä ole ollut rouskuttamisen tarvetta vielä tänään, saa nähdä sitten jatkossa.
Päätän illan raportointini tähän :) Ihan kiva fiilis on päällä :)

Nyt alkoi toden teolla

Kävin kaupasta ostamassa kaksi pakettia Nutrilett-jauhejuomia, kun paketissaan on vain kolmen päivän annokset, joten tästä eteenpäin sitten nutrataan ensi maanantaihin saakka. Ihan hyvän makuista se jauhejuoma ol, suklaabanaanin makuista :) Saa nähä, onko tästäkään mitään iloa, sillä mulla ei ole liikkunut paino mihinkään suuntaan tällä viikolla, vaikka syömiset on olleet taulukon mukaiset. No, aika näyttää.
Ei mulla muuta.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Nyt se on alkanut

Nimittäin ravintoremontti meikämuijan elämässä. Kävin eilen ostaan siwasta pariston kauan pölyyttyneeseen puntariin ja punnitsin tietenkin eilen iltasella itseni ja painoa olikin vähemmän, mitä ajattelin olevan. No juu, sen verran paljastan, että sitä on reilusti yli sata kiloa! Enempää en suostu kertomaan.
Minulla kun on tuo syöminen aika ongelmallista, kun on takapiruna ollut parikymppisestä saakka ahminta ja oksentaminen :( En ole vieläkään päässyt aisoihin asian kanssa. Muutamat vuodet takaperin kävin ravitsemusterapeutilla ja hän antoi minulle ruokalistaohjeen päivän annoksista ja nyt sitten tänä aamuna aloitin. Söin aamupalaksi Karu-puuroa, ison mukillisen vettä ja kaksi mukillista kahvia.
Tuossa hetki sitten söin 6 pientä pinaattilettusta, kaksi palaa ruisleipää floran kera ja milkkiä ja tietenkin vettä jälkkäriksi. Mitään kasviksia mulla ei tällä hetkin ole jääkaapissa, vaan tällä linjalla nyt mennään muutamat päivät. Viime viikolla kun tuli syötyä tomaatti-ananasmössöä, että oikein korvista jo pursusi.
Sain tuossa ennen ruokailua pääteltyä kahdeksat sukat, jotka menee ens sunnuntain myyjäisiin myyntiin ja tottapa mun piti aloittaa vielä yhdet junasukat, kun mintunvihreiltä sukilta puuttui pari. Saisi edes hiukan rahaa tuotoksistaan, sitä mie toivon :)
Eipä mulla nyt tän enempää tällä kertaa ole kerrottavaa. Moikka!

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Mä olen ihan loppu

Facebookissa yksi fbkaveri laittaa viestejä ja valittaa isästään mulle. Mä jo laitoin hälle, että yrittäis mennä jollekin ammattiauttajalle kertomaan asioistaan, sillä en mä osaa muuta kuin voivotella tilannetta. Mistä mä hänen ongelmiinsa ratkaisuksi muutun. Mä en enää jaksa sen víestejä siellä, aina sama valitus, kerrasta toiseen. Kohta pitää poistaa koko ihminen kaverilistalta :(
Sama tilanne näiden kipujen kanssa. Selkä antaa kyllä jonkin aikaa istua,vaan kävely tuon vasemman jalan kipujen takia on hankalaa. Mä en jaksa enää. Milloin mä olen kivuista vapaa, että pääsen kunnon sauvakävelylenkeille taasen. Tänään kävin vain postilaatikolla aamulla hakeen postit ja otti reissu todella koville, silläpä en tänään lähtenyt tekemään tuota jokapäiväistä minílenkkiä, vaan olen huilannut ja hetken aikaa kutonut tänään, muutoin vain aikaani kuluttanut. Ei ole kiinnostanut kirjan lukeminenkaan vielä.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kipupiikillä

Tänään mä vihdoin ja viimein taivuin kivun alla ja lähdin hakeen piikin teekoosta.
Ensin yritin soittaa sinne aikaa, mut kun ois pitänyt painaa luurista ykköstä, että ois saanut ajan varattua, niin eihän mun luurissa silloin näkynyt numeroita, kun on kosketusnäyttöpuhelin. Lähdin sitten siltä istumalta teekoohon ja sain hetken aikaa odottaa vuoroani, että pääsin luukulle, itkuhan siinä tuli kivusta. No, pääsin hoitohuoneeseen suoraan luukulta ja melki heti tuli lekuri tekeen pienen tutkimuksen ja hoitaja sai luvan antaa mulle Voltaren-piikin. Oisin saanut vielä jonkun toisenkin piikin, mutta kun olin autolla, niin ei sopinutkaan.
Vähän aikaa lepäsin hoitopöydällä ja sitten ilmoitin kopilla, että olen valmis lähteen kotiin.
Saa nähdä, millainen lasku tulee sitten perässä moisesta pikakäynnistä, kun ei mulla mennyt siellä kuin puolisen tuntia, onneksi :)
Nyt on sitten piikki saatu vasempaan lonkkaan ja kipu hellitti suuremmalta osin, muttei vienyt kaikkea kipua, sillä kävin päivän toisella minilenkillä ja kyllä se kävely vain ottaa vasempaan jalkaan sekä sääreen, että takareiteen.
Mutta että näin sitä sisukaskin taipui, kuukauden kärvistelyn jälkeen.
Kova kuntoutuminenhan tässä on edessä, eli lenkkiä ja lenkkiä kipujen rajoissa.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Sophie Kinsella: Hääyöaie

Kirjastosta viikko sitten perjantaina lainaan saatu kovakantinen kirja, 389 sivua, WSOY Helsinki, Suomentanut Aila Herronen 2014.

Takakansiteksti:
Lottien pitkäaikainen poikaystävä ei tahdo naimisiin ja suhde karahtaa kiville. Kun lohtusuklaan kulutus on suurimmillaan, viidentoista vuoden takainen ensirakkaus ottaa yllättäin yhteyttä. Lottie pitää sitä merkkinä itseltään Kohtalolta ja pari päättää rynnätä vihille pikimmiten. Ei seksiä ennen avioliittoa, hääyö sinetöiköön liiton.
Lottien suojeleva isosisko, katumapäälle tullut ex-poikaystävä sekä sulhasen vakavamielinen liikekumppani pitävät avioliittoa harkitsemattomana virheliikkeenä ja haluavat estää hääyön hinnalla millä hyvänsä. He seuraavat vastavihittyjä Kreikan saaristoon ja hillitön kommellusten keitos on valmis!

Omat tunnelmat kirjasta: En taatusti aio kertoa, mitä kaikkea kirjassa tapahtui. Luin eka istumalta peräti kolme lukua ja ekana iltana olin ahminut kirjaa melkein 100 sivua! Siis tämä oli taas niin taattua Kinsellaa, ihan tuli mieleen himoshoppaaja-opukset tätä kirjaa lukiessa. Sai hykerrellä ja naureskella tarinan seurassa. Loppu meni yhdessä hujauksessa ja päätös oli ihanan avoin, vaikka jatkollekin :)

Selkäoireilu

Prosessini on nyt siinä vaiheessa, että selkä antaa kyllä jonkin aikaa näin istua koneellakin, vaan sitten tuolista nousu sattuu ihan hirvittävän paljon. Vasen jalka oireilee niin, ettei sillä pysty kunnolla ottamaan ilman jäytävää kipua kuin pari askelta. Takaa pehvan päältä kun painaa sormilla kipukohtaa, niin pystyy jopa kävelemään keittiöön saakka. En edes ajattelekaan lähteä kävelylenkille ulos, sillä tiedän, etten pääse kovin montaa askelta etenemään.
Tällä viisiin mennään tämä viikonloppu. Maanantaina on kait parasta hankkiutua jo lääkärin pakeille tästä vaivasta, kun jatkuu ja jatkuu vaan. Kyllä mua itkettää ja harmittaa tällainen :(