lauantai 30. marraskuuta 2013

SMART-postipaketointia

Harrastin äsken paketointia, sain neljä kirjaa pois silmistä, kun paketoin ne nyt jo maanantain smart-postitusta varten.
Kaksi kirjaa jäi lukematta loppuun, mutta mitäs pienistä, eipähän ole pakottavaa tarvetta lukea, kun ovat jo paketeissa.
Teippiä meni vissiin sen viis metriä, kun väkersin pahveista kirjoille ympäryspaketit. Eipä nuo paketit kauniita ole, mutta mitäs sen väliä, kunhan kirjat pääsevät turvallisesti perille.
Minulla ol muutakin postitettavaa maanantaiksi, niin tuli Marimekon mansikkakassi täyteen paketteja. Onpa niitä sitten huojentava lähteä postittamaan, kun saapi pois ne mielestä, tai sittenhän ne vasta mielestä unhoittuu, kun ovat perillä kohteessaan.
Neljään pakettiin menee sen 20 euroa, mutta vissisti on halvempaa, kuin normipostina lähettää isot kirjat, kun painoivat sen yli 500g ja olivat yli 3 cm, jota niihin helposti-kuoriin saapi laittaa.
Saanpa samalla matkalleen myös lahjahipan yhden lahjan, joka on vissiin vajan kuukauden lojunu pöydällä odottamassa postitusta. Mutta eipähän vastaanottajalle tule kiusausta avata pakettia liian paljoa ennen joulua, kun paketti lähtee vasta matkalleen :)

Nyt on aika tyhjä olo. Mitä ihmettä sitä tekisi seuraavaksi. Aamusta jo koukutin miehen sukkia sen 20 kerrosta molempiin.
Ulkona tuiskuttaa lunta, ei sinnekään huvita mennä ja siivoominen ei kiinnosta, eikä sen paremmin vielä kokkailutkaan. Pöh ja höh :(
Ainakin yksi kiva juttu pyörii mielessä...Tulevat pikkujoulut rakkaan serkkutyttösen kanssa. On jo serkkua ihan ikävä, kun ei olla nähty kesän jälkeen ollenkaan, mutta kivaa illanviettoa kannattaa odottaa :D

torstai 28. marraskuuta 2013

Tylsää, niin tylsää

Mulla on ihan mälsän tylsää. Ei jaksa kiinnostaa telkkari, ei kirjat ei kutominen. Mitä sitä sitten tekis??? Unillekaan ei viitsi vielä mennä. Ei ole niin yhtään mitään kiinnostavaa tekemistä :( Tylsän tylsää :( Rehvitkin on vasta joskus ensi viikolla, että siitäkään ei nyt ole iloa. Että näin tänä iltana.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Joel Haahtela: Tähtikirkas, lumivalkea

Sain kirjan viikko sitten, tämä on myös näitä sekaisin syksystä 2013-rinkikirjoja. Kovakantinen, 268 sivua, Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2013.

Takakansiteksti:
Kannet ovat mustat, vahvaa ja hyvää kartonkia, sellaista johon voi luottaa. Kun kirjoitan, on vähemmän yksinäinen olo. Sinäkin olet lähempänä ja tuntuu, kuin rupattelisimme hiljaa.
Mies kirjoittaa muistikirjaan sielunsa ja koko maailman.1880-luvun Pariisista 1930-luvun Saksaan kulkeva romaani kurottaa yli ajan. Se on hauras, mutta horjumaton puheenvuoro reunalla elävien puolesta.

Eilen iltasella aloitin tämän lukemisen. En tahtonut ens alkuun päästä jyvälle tästä kirjasta, vaan lukeminen oli aika pitkälle pakkopullaa. Kuitenkin päätin, että luen kirjan loppuun ja tänään ahkeroinkin puolet kirjasta.
Jotenkin kirjan loppupuolella tuli ahdistava olo, kun luki tarinaa, mutta minkäs  niille omille muistoilleen voip, joita tällainen, masennusta kuvaava opus aiheuttaa. Toisaalta tällaisen opuksen lukeminen on terapeuttistakin, mutta ei tämä opus kuitenkaan lukeudu lempiopuksiini. Kyllä mä olen vahvasti romantikko, joka kaipaa vielä kauniimpaa tarinaa, kuin mitä tässä kirjassa olt. Kuitenkin ihan kiva ja avartava lukuelämys taaskin :) Lukee, ken tahtoo.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat

Sekaisin syksystä 2013-rinkikirjana saatu, puolitoista viikkoa sitten sain tämän ja mahtava järkäle onkin, 522 sivua. Kovakantinen, Otava Keuruu 2013, Suomentanut Hanna Tarkka.


 
Ifemelu ja Obinze tutustuvat teini-ikäisinä Nigeriassa, mutta sotilashallinnon alaisessa maassa ei ole nuorille tulevaisuutta. Ifemelu pääsee opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Hänestä kasvaa nuori vihainen nainen, joka kirjoittaa menestyksekästä rotuaiheista blogia.

Ifemelu tasapainoilee amerikkalaistumisen ja afrikkalaisen identiteettinsä välillä, löytää ystäviä ja rakkautta - ja palaa kuitenkin Nigeriaan. Siellä hän tapaa entisen rakastettunsa, joka on kokenut kovia laittomana siirtolaisena Lontoossa. Obinze on perustanut perheen, mutta ei ole saanut Ifemelua mielestään.
 
Kirja vei kyllä mennessään ja tätä oli mukava lukea aina sen 50 sivua kerrallaan, jonka otin päivän urakaksi, sitten vaihdoin ja otinkin urakkaan toiset 50 sivua lisää ja muutamana viime päivänä luin sen 100 sivua kahdessa osassa, mutta samana päivänä. Olipas hankalasti selitetty.
Tämä oli eka kirja tältä kirjailijalta, jonka olen lukenut ja tykkäsin tästä Ifemelun ja Obinzen tarinasta, vaikka alkuun nämä oudot nimet hiukan häiritsi lukemista, mutta aika pian siihen tottui. Jotenkin alkuun tuli kovasti mieleen Mma Ramotswen tarinat ja yritin karistaa niitä mielestäni ja puhdistaa ajatukset vain Ifemelun ja Obinzen rakkaus-ja kasvutarinalle.
Oli kyllä ilo lukea tätä kirjaa, mutta ei tämä ihan pääse samaan sarjaan Lumilapsi-rinkikirjan kanssa, mutta hyvää ja avartavaa luettavaa tämäkin oli.
 

 

maanantai 25. marraskuuta 2013

Deittisuhteessa

Sitähän se on, deittailua, kun ei vielä seurustella. Miehen kanssa vähän juteltiin lauantaina, että mikä tämä juttu nyt oikein on ja hän ehdotti, että vaikeasti selitettävissä oleva suhde, mutta kyllä tuo deittisuhde on paljon kauniimpi sana :) Ollaan sitten sitä :)
Ihan ihanasti ne rehvt meni, ei siinä mittään. Oli taaskin monen tunnin kestävät rehvit, muttei vielä ihan aamuun saakka kestävät kuitenkaan hih hih :) Kenties vielä joku kerta niinkin.
Ihanasti satoi lunta, kun mies lähti kotiin. Kyllä siinä tuli halittua ja pusuteltua aika pitkään, ennenkuin hän pääsi lähtemään.
Minusta jo rehveillä tuntui siltä, että olen ihan rakastunut miehen, niin ihana hän kyllä on.

Tänä aamuna kävin pitkän pitkästä aikaa postituslenkillä, viemässä tien varren laatikkoon yhden kirjapaketin, en viitsinyt vielä lähteä kylille ajelemaan, niin sainpa siinä sitten raitista pakkasilmaa ja käppäilylenkin tehtyä :) Hyvä minä!
Lenkin jälkeen oli mukava keitellä aamusuhveet ja nauttia ihan rauhassa lämpöisestä kahvista. Sitten jo pit päästä kutimien kimppuun ja valmistuivat reilussa varttitunnissa punaiset sukat. Oiskohan olleet sukat nro 15 ja vielä ois deittimiehelle tehtävä sukat, oikein pitkävartiset kuulemma :)

Nyt menen hetkeksi pelaamaan jewel epiciä facebookkiin :)
Heippa ja mukavaa maanantaita, rakas lukijani :)

lauantai 23. marraskuuta 2013

Tänään taas

Nimittäin olisi tiedossa rehvipäivä numero 3. Vielä ei jänskätä näin aamusta, sillä olen täällä vasta aamukahvilla ja mies sanoi tulevansa vasta iltasella. Minulla on siis koko pitkä päivä aikaa valmistautua kohtaamiseen. Onhan tuossa viikon aikana ollut monenmoista tunnetta matkassa, niin ahdistusta, kuin suuttumustakin. Miehen kanssakin keskusteltiin mun ahdistuksesta ja se tuntui hyvälle kertoa, miltä tuntui. Tässä nyt on tapahtunut yhtä ja toista ihan pienen ajan sisään ja nyt otetan vähän iisimmin, kenties :)
Kävin hakemassa lisää kahvia ja pikkulintusillekin piti viedä aamuruokaa, kun pömpeli oli ihan tyhjyyttään ammottava ja lintusia pyöri sen ympärillä. Nyt saa joka päivä käydä viemässä ruokaa niille, kyllä siinä niin paljon lintusia nyt käy. Ihan ihanaa, miä tykkään seurata niitä, kun käyvät syömässä laudalla :) Onneksi en ole ainut lintujen ruokkija, vaan tuossa naapurinmies kanssa näkyy ruokkivan lintuja, hänellä on oikein sellainen pitkä pönttö lintuja varten, toivottavasti siellä on ruokaa linnuille. Toisessa naapurissa asuu sitten kissoja, joista mie kyllä tykkään, mutta toisaalta taas en tykkää, kun kesällä kävivät kuseksimassa ja paskomassa mun pihan laatoille. Senkin roikaleet!
Taidan tehdä aamun ilokseni muutaman euron oston huutonetissä, ihan vain siksi, että on jotain odotettavaa. Huuto sulkeutuis tänään päivällä ja en tiedä, ehdinkö sitten koneelle ja muistankokaan. Niin, nyt lähtee rahat palamaan hih hih :D

torstai 21. marraskuuta 2013

Ottaa kupoliin

Minnuu raivostuttaa tämä tunne, joka sisälläni velloo..
Olen kutonut tänään sukkia yhteensä 60 kerrosta ja lukenut erästä rinkikirjaa 100 sivua ja siltikin minusta tuntuu, että en ole tehnyt tarpeeksi tämän päivän osalta. Miksi tällainen tunne on sisällä?
En ole nukkunut päiväunia, enkä juonut päiväkahvia.
Raivostuttavaa, kun en ole levännyt kuin sen viisi minuuttia ennen kaunareitten alkua, olin sängyllä pötkölläni. Minnuu ahistaakin tämä raivostuttava tunne. Ja väsyttääkin. Taidan vetästä napin huuleeni ja lähteä vain unille, että tulisi aamu nopsaan.
Heippa!

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Harjoitin ostoterapiaa :)

Minulla olisi taas kauhia innostus ja kaipaus tuhlata rahaa, jota välttämättä ei ole. No, keksin sitten, että maksanpa säästötililtäni jo tulevia laskuja veks ja sinne meni melkein parisataa euroa tuhkana tuuleen. Ei oloni ole yhtään sen parempi, kun tekisi mieleni tilata jotain kivaa, tai tehdä muistilistalla huutonetissä olevista tuotteista tarjous, on siellä muutama osta heti-tuotekin, jotka kyllä kovasti syyhyttää sormia, aina kun käväsen koneella. Niin, että oikein harmittaa, kun kiellän itseäni justaan viime tipassa, että ei! En tarvitse justaan nyt tuota juttua, mutta se halu, se halu siihen tuotteeseen on niin järkkymättömän kova!!!! Mikä avuksi??? Muutakin kuin pysytellä kaukana koneesta???

maanantai 18. marraskuuta 2013

Ahdistusta ilmassa

Joopatijoo, rehvit meni liiankin hyvin.
Mies on kerta kerralta ihanampi ja nyt minulle onkin iskenyt ahdistuksenpoikanen; Haluanko tätä sittenkään????
Miksi kaiholla ajattelen miestä, joka ei ole niin ihana, kuin tämä, jota olen nyt kaksi kertaa rehvannut???
Miksi mä ehdoin tahdoin haluisin vain sydänsuruja ittelleni???
Miksen mä osaa ottaa iloa irti siitä, mikä nyt on elämääni tullut???
Miksi minulla on tämä ahdistus päällä????? Onneksi ei ole iltapäivän jälkeen tullut mieheltä viestiä, olen saanut siltäosin olla rauhassa. Mutta mikä on tämä matonen, joka möngertää minussa ja iskee ahdistuksen lailla päälleni??????
Miksi????????????????

perjantai 15. marraskuuta 2013

Rehvipäivä :)

Juu-u, tänään rehvaan ihanan miehen, johon olen jo jonkin verran ihastunut.
Pari viikkoa tässä ollaan lämmitelty juttua ja tänään on jo uusintarehvit, joihin tässä pikkuhiljaa jo valmistaudun.
Ihania viestejä olen häneltä saanut viime rehvauksen jälkeen, voi syötävä sentään... :)
En vielä tohdi olla onnellinen, muuta kuin ihan hippusen verran, kun vasta tutustumislinjalla mennään. Mutta hauskaa hänen kanssaan ainakin viime rehveillä oli, joten hauskuutta on siis tälle illallekin odotettavissa, luulisin näin.

torstai 14. marraskuuta 2013

Outi Pakkanen: Muistivirhe

Maaliskuussa tänä vuonna saatu pokkari, 317 sivua, Otava Keuruu 2010, Seven pokkari olt tämä kirja, mutta tähän päivitykseen lainasin elisa-kirjan kuvaa.

Meri ja Tuuli ovat identtiset kaksoset, mutta ihmisinä täydellisen erilaiset. Kun toinen naisista katoaa, kukaan ei tiedä, onko kyseessä rikos, onnettomuus vai tahallinen katoamistemppu: Löytyykö vastaus menneisyydestä, muistivirheestä?
Outi Pakkasen tyylikkäät kaupunkidekkarit paljastavat hyytävästi arkielämän taakse kätkeytyvän raadollisuuden.

Tykkäsin taaskin tästä Pakkasen opuksesta. Olen jotenkin oppinut tykkäämään Pakkasen kirjoitustyylistä. Hauskaa oli sukuillallinen, jossa olt monenkirjavaa sakkia, mutta siinä olisi saanut olla enempi niitä hauskoja toiselle piikittelykohtauksia, nyt se meni jotekin ohitse liika helpolla. Jotain jäin kuitenkin kaipaamaan tähän kirjaan lisää, mutta loppu oli kivan avonainen, saapi itse pähkäillä mielessään, että kuinka kenellekin tulee käymään.
Olen toivelistahipannut tällä jo kaksi viikkoa sitten ja huomenissa saan tämän vihdoin postitettua eteenpäin :)

tiistai 12. marraskuuta 2013

Taaskin kyläilypäivä tiedossa :)

Juu, tässä pari tunteroista saan olla vielä kotosalla ja sitten on startattava auto liikenteeseen ja kohteena määränpää tuolla reilun 10 kilsan päässä. Ja minnuu jänskättää, kun menen tämän ystävättären luona nyt ihkaensimmäistä kertaa käymään. Ainahan mua jänskättää lähteä liikenteeseen, vaikka on ihan tuttua seutua muuten, minne menen, että ei tarvitse katran kanssa suunnistaa minnekään erikoiseen paikkaan. Onhan se kivaa, että vaihteeksi pääsee pois kotinurkistavähäksi aikaa :)
Tällä viikolla onkin ohjelmaa ihan urakalla, kun ei mulla ollut vapaapäiviä kuin keskiviikko ja perjantai ja perjantainakin vissiin pitää käydä kaupassa, kun ei sitten lauantaina pääse, kun opn koulutus, koko viikonlopun. Nyt tulee se kirjailija Tomi Kontio sitten pitämään koulutusta, sekin jänskättää kovasti. En olekaan ehtinyt lukea hänen kirjaansa, joka kirjahyllysäni on, mutta aion ottaa sen lauantaina mukaan, joskos saisi häneltä nimmarin siihen kirjaan :)

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Eowyn Ivey: Lumilapsi

Bookcrossing- Sekaisin syksystä 2013-rinkikirjana saatu tiistaina 29.10.2013, kovakantinen opus, 418 sivua kiitoksineen kaikkineen. Suomentanut Marja Helanen, Bazar Kustannus, Painopaikka Bookwell Oy, Juva 2013.

LUMOAVA KUIN TALVEN ENSILUMI
1920-luvun Alaska on julma paikka asua ja elää. Sen tietävät Jack ja Mabel, lapsettomuuttaan sureva uudisasukaspariskunta. He ovat ajautumassa erilleen - jack raataa maatilalla perheen elatuksen eteen ja Mabel taistelee yksinäisyyttä ja epätoivoa vastaan. Kun ensilumi pitkän ja kylmän syksyn jälkeen sataa, hetkellinen ilo ja toivo saa heidät rakentamaan lumesta lapsen. Mutta aamulla lumilapsi on poissa.

Pariskunnan pihapiirissä alkaa liikkua pieni tyttö, metsän lapsi. Hän kutsuu itseään Fainaksi. Tyttö elää yksin keskellä Alaskan villiä luontoa ja metsästää rinnallaan puninen kettu. Pikkuhiljaa Jack ja Mabel oppivat ymmärtämään Fainaa ja alkavat rakastaa tätä kuin omaa lastaan. Mutta kesyttömässä Alaskassa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Totuus Fainasta muuttaa lopulta heidät kaikki.

Lumilapsi on Eowyn Iveyn esikoisteos, sydäntäsärkevän kaunis tarina, jossa on  taikaa.

Eowyn Ivey on syntynyt Alaskassa. Kirjailijan nimi lausutaan ei-ou-win. Hänen äitinsä antoi hänelle nimen taru sormusten herrasta- henkilöhahamon mukaan. Ivey opskeli viestintää ja luovaa kirjoittamista Western Washington Universityssä ja Alaskan yliopistossa. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään hän työskenteli toimittajana lähes kymmenen vuotta Frontierman-sanomalehdessä ja kirjoitti novelleja ja tarinoita eri julkaisuihin. Hänet on palkittu muun muassa kolumneistaan.
Ivey asuu miehensä ja kahden lapsensa kanssa keskellä Alaskan viilliä luontoa. Arjen rutiinit, kuten eläintenhoito, hyötykasviviljely, juomaveden hankkiminen, metsästys, metsätyöt ja puulämmittäminen tuovat rytmin perheen päiviin.

Halusin saada tähän kirjoitelmaani tuon kirjailijan esittelytekstinkin, kun se kuvaa niin ihanasti kirjailijaa ja hänen elämäänsä.
Tämä kirja oli todellekin puoleensavetävä opus. Välistä ihanan hakea ja välistä aika karmaiseva kaikkinen metsästys- ja riistan tappokuvauksineen. Niistä en oikein tykännyt, mutta jatkoin siitä huolimatta lukemista. Ihanan riipaiseva loppu tällä oli ja epilogin lukeminen lopussa meni ihan itkien, kun teki niin ilikiältä päästää tästä kirjasta irti. Tämän ihanampaa kirjaa en ole kyllä aikoihin lukenut. En voi muuta kuin tykätä lukemastani. Vielä kun osaisin sen jotenkin kauniisti kiteyttää, traagisenkaunis tarina! Siinähän se olt, hyvä loppukaneetti :)

maanantai 4. marraskuuta 2013

Sataa sataa ropisee ja lotisee

Kävin tänään pitkän pitkästä aikaa shoppailureissulla Keskisen Joulumaassa. Hiukanko petyin, paljon mainostettuun miljoonakirjatoriin, pari vaivaista pöytää jotain ihmeen sotakirjoa ja muutamat opukset naisille tarkoitettuna. Eipä huvittanut ostaa miljoonakirjoja, mutta sitten uutuushyllystä tuli napsastua mukaan Laila Hirvisaaren uusin Me, Keisarinna-opus, kun oli vain 24,90e ja sehän olt aikas paksu opus, reilut 500 sivua kahlattavaa, sitten joskus, kun olen lukenut sarjan eka osan Minä, Katariina. Mukaan tuli myös jotain jouluista kivaa, lankakeriä ihan kahdeksan kipaletta sellaisia ihania vauvalankoja, tais olla ihan 100g:n keriä ja vain 2,50e kipale. Niitähän pit ostaa sitten neljää eri väriä, kun oli niin syötävän ihania :) Vielä sinne jäi joitakin värilaatuja, jotka oisin kans halunnut, mutta joskoshan nuilla pääsisi alkuun :) Meinaan tehdä niitä junasukkia sitten oikein urakalla, kunhan pääsen nuista joulusukkakutomuksista eroon. En tiiä, ehdinkö tehdä tarvittavat määrät sukkia, kun pitäs vielä tehdä ainakin neljät aikuisten sukat ja mulla on yhdet kutimilla. En enää muista, kuinka monennet nämä kutimilla olevat sukat nyt ovat, kun tein niitä muksujen sukkia, ai niin ja niitäkin pitäs tehdä. Voi että, iskeeköhän mulle ressi nuista sukista??????
Tänää askartelin sitten vaihtelun vuoksi ekat joulukortit, puolet enkuksi ja puolet suomeksi, siis tekstit oli enkkua ja suomea. En saanut vasta kuin 12 kipaletta tehtyä, ei jaksa yhtä hommaa tehdä liikaa. Sitten tuli taas kudottua ja pian taas pitäs mennä kutomaan, joskos sasi tänään tehtyä sukat siihen pisteeseen, että huomen aamulla sais ne loppukavennettua. Kuuntelin muuten syksyn kaksi ekaa joululevyä, viime jouluna lahjaksi saatua joululevyä ja Elviksen joululevyä. Sitten pit jo kuunnella hiljaisuutta.
Mulla on ihan sellainen tunne, että mä en mee enää tänä vuonna käymään tuolla Keskisellä, sinne menee vain rahaa ihan rutosti. Nytkin, vaikken paljoa mitään ostanut, ni meni 75 euroa, no se kirja ja langat vei melkein 50 euroa, sit ostin isänpäivälahjan ja vähän tietty suklaata, hyi mua, mutta kun teki niin valtavasti mieli ja nyt vaan öllöttääkin suklaan haju. Pöh ja höh ja silti sitä pitää aina silloin tällöin ostaa. On se jännä juttu.

perjantai 1. marraskuuta 2013

10004

Kiitos kävijöille :) Oiskohan aika muuttaa toiseen blogiin, kun kymppitonni täyttyi :) Niin kävi edellisellekin blogille... :)